Millainen on tehokas tulevaisuuden tiimi?

Ihmiset työskentelevät toimistoissa jatkossa yhä enemmän tiedonhallinnan sekä älykkäiden järjestelmien kanssa. Digitalisaatio on saavuttamassa kaikkien yritysten kulmahuoneet ja johtoryhmät, uusia prosesseja otetaan käyttöön ja toimintatapoja sekä kulttuureja muokataan. Euroopan mitassa puhutaan melkoisista summista ja digitalisaatioon liittyvät hankkeet eivät aina ole riskittömiä investoijien näkökulmasta. Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: https://job-wizards.com/en/the-digital-future-new-responsibility-for-managers/

Asiantuntijoiden mukaan muutoksen keskellä elävät työntekijät ja työryhmät eivät välttämättä ole huolissaan omasta osaamisestaan, vaan että he suorastaan tulevat tarpeettomiksi automaation ja keinoälyn viedessä työpaikat. Monenlaisia kysymyksiä nousee muutoksen keskellä, millä tavalla työntekijät/työryhmät pitäisi huomioida digihankkeissa, kuka osaa laskea todelliset kustannukset? Paineita johdolle tulee myös siitä, kuka yrityksessä ottaa lopulta vastuun IT-hankkeiden onnistumisesta? Koska muutos on niin perinpohjainen monelle yritykselle, keskustelua käydään erityisen CDO:n (Chief Digital Officer) tarpeesta yrityksissä.

Miksi toiset työryhmät pärjäävät paremmin kuin toiset?

Millaiset yritysten työryhmät ovat tulevaisuuteen valmiita? Asiantuntijat puhuvat tiimeistä, joissa oppiminen ja työ yhdistyvät. Muuttuvissa tiimeissä korostuisi uudenlainen sosiaalisuus. Näkemys on, että hyvin tulevaisuuden haasteisiin valmistautuvissa työryhmissä kollegat auttavat toisiaan hankkimaan uusia taitoja ja haluavat kokeilla uutta. Tällaista sosiaalisuutta kehittynyt digitaalinen työympäristö voisi tukea tehokkaasti.

Miten älykkäät järjestelmät voivat auttaa työryhmiä tulevaisuudessa?

Työympäristöissä, joissa yhteistyö on tärkeää, älykkäät järjestelmät voisivat oppia miten käyttäjät keräävät tietoa, miten sisältöä analysoidaan, mitä päätöksiä sen perusteella tehdään ja minkälaisia toimenpiteitä toteutetaan ja siten automatisoida näitä prosesseja. Tällainen saumaton prosessi edellyttäisi tiedon käsittelyä yhdestä käyttöliittymästä, johon olisi integroitu useita sovelluksia ja ohjelmistoja yhdellä alustalla. Helpommin sanottu kuin tehty? Varmasti, mutta ei mahdotonta ollenkaan, ratkaisuja on jo näköpiirissä.

Esimerkiksi Konica Minolta investoi tällaisen kognitiivisen hubin kehittämiseen melkoisesti pelimerkkejä. Keinoälypohjainen järjestelmä palvelisi työryhmiä yhteistyötä edistävillä välineillä ja työnkuluilla ja tarjoamalla sellaista tietoa jota tarvitsemme monimutkaistuvassa digitaalisessa työympäristössä kasvavan jäsentymättömän tiedon keskellä. Tästä lisää seuraavassa blogissa!

Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: http://workplacehub.konicaminolta.eu/en/


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 9.10.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

Tulevaisuuden toimistoympäristö tekee meidät viisaaksi

Aivot on rakennettu unohtamaan

Rakentaessaan muistijälkiä uusilla neuronien yhteyksillä, aivomme purkavat samalla aktiivisesti vanhoja. Uusimmat tutkimustiedot selittävät tätä siltojen polttamista vanhoihin muistoihin aivojemme tavoitteella suojella itseään ylikuormitukselta. Menneisyyden raahaaminen jatkuvasti mukana olisi yksinkertaisesti liian raskasta. Näyttäisi siis siltä, että aivomme ovat optimoitu muistamaan vain merkityksellistä tietoa, viisautta, joka auttaa meitä elämään hetkessä ja tukemaan välitöntä päätöksentekoamme ja valintojamme. Ei ihme, että arvostamme erityisen hyvämuistisia kavereita ja kollegojamme.

Digitaalinen tulevaisuuden työympäristömme

Työympäristössämme on yhä enemmän vastaavia haasteita löytää oleellinen liiketoimintaa tukeva merkityksellinen sisältö kaiken ympärillämme kasvavan jäsentymättömän tiedon keskellä.

Siksi tulevaisuuden digitaalinen työympäristö perustuu ratkaisuihin, jotka pystyvät hyödyntämään laitteillamme, verkossa ja pilvessä olevaa dataa, analysoimaan ja jalostamaan siitä käyttäjilleen merkitystä sisältävää tietoa ja analyysia. Tällaisen ratkaisun toteuttaman tarpeen painopiste siirtyy teknisestä toteutuksesta enemmän konkreettisiin yrityshyötyihin. Tärkeää eivät ole itse IT-järjestelmän speksit vaan mitä niillä saadaan aikaiseksi? Alkuun voitaisiin automatisoida osa niistä toimiston prosesseista, jotka ovat jokaiselle todellisia aikasyöppöjä, vaikkapa tarvittavan tiedon sekä tiedostojen etsimiseen huvennut aika päivässä. Tähän ei tarvita edes keinoälyä, vain tehokkaampia työnkulkuja ja sovellusten vähän viisaampia algoritmeja.

Miten viisaaksi koneet voivat meidät tehdä?

Keinoälyn merkitys tulevaisuuden työympäristössä kasvaa pidemmällä tähtäimellä.

Ei ole aivan helppo määritellä mitä kaikkea tehokas keinoäly merkitsee tai voisi työympäristössä olla. Joidenkin tutkijoiden mukaan AI (Artificial Intelligence) tarkoittaa yksinkertaisesti järkevää automaatiota, loogista tekemistä, johon liittyy jollain tapaa koneoppimista. Konica Minolta Business Innovation Centren johtaja Dennis Curryn mukaan tulevaisuuden digitaalinen työympäristö määritellään sensorien hyödyntämän esineiden internetin (IoT) ja älykkään laskennan/ tekoälyn sekä työntekijöiden toisiaan täydentämänä yhdistelmänä, jonka tavoitteena on yksinkertaisesi mahdollistaa henkilön tekemään työssään parhaansa. Samalla työntekijöiden luottamuksen säilyminen omiin kykyihin nähdään tärkeänä, ettemme koe tulevaisuudessa itseämme pieniksi tai merkityksettömiksi, vaan että teknologia palvelee ihmistä. Näkemys on, että tämä saattaa jopa ratkaista yritysten menestyksen.

Suomi edelläkävijäksi

Suomessa tehdään resursseihin nähden paljon tekoälyyn liittyvää tutkimusta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomi on Ruotsin ja Yhdysvaltojen lisäksi maita, joissa keinoälyyn ja esineiden internettiin liittyvät ratkaisut otetaan todennäköisesti yrityksissä ensimmäisinä käyttöön. Syynä ovat eurooppalaisittain kehittyneet IT-ympäristöt ja hyvin koulutetut työntekijät. Miksei, olimmehan aikoinaan mobilisoitumisen kärkimaa, jonka mobiilikäyttöaste on edelleen eurooppalaisittain korkea. ’’


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 11.9.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.