Tulevaisuuden toimisto, sitä saa mitä tilaa vai jotain parempaa?

TOIMISTON TULEVAISUUS

Olet suunnittelemassa ratkaisuesitystä tärkeälle asiakkuudelle. Tulevaisuuden toimistoympäristössä älykkäät järjestelmät löytävät ja kokoavat sinulle tarpeelliset dokumentit verkosta ja tarjoavat dokumenteista yhteenvedon ja analyysin.

Ihmiset, järjestelmät ja ympäristö ovat verkottuneet niin, että olemme siirtyneet tiedon kuluttamisesta tiedon hallintaan. Älykkäät ja oppivat järjestelmät auttavat sinua ja tiimiäsi rakentamaan asiakasesityksen ehdottamalla sisältöä, joka voisi olla projektiin liittyvää pohjautuen aiempaan ryhmän työskentelyyn. Myöhemmin järjestelmät auttavat sinua muodostamaan näkemyksen asiakkaan jatkokontaktointiin perustuen aiempaan viestintään ja dokumentointiin.

Järjestelmät varaavat kokoustilat tai virtuaalisen kokousympäristön ihmisten todelliseen sijaintiin perustuen ja tilojen saatavuuteen pohjautuen. Tiimin jäsenet saavat päivitettyä tietoa ennen kokousta ja järjestelmät muokkaavat agendan ja yhteenvedon kokouksen sisällöstä automaattisesti.

Toimiston sensorit ja tunnistimet huolehtivat tiimisi työntekijöiden hyvinvoinnista säätäen valaistusta ja ilmanvaihtoa ja mahdollistavat kulun rakennuksessa ilman kortteja.

Ei pelkästään läppärisi vaan toimistosi koko IT-infra kulkee mukanasi toimistosta lähdettyäsi mihin tahansa ja tarjoavat pääsyn tarpeellisin sovelluksiin.

POIS PILVESTÄ

Etenemmekö kohti tuon kaltaista ympäristöä vai onko futuristista toiveajattelua? Ehkä nykytrendit näyttävät kehitykselle suuntaa.

Arvellaan, että tiedon, sovellusten ja palveluiden räjähdysmäinen kasvu tekee kokonaisuudesta pilvelle mahdottoman hallita kaikkea luoden muutosta siirtyä keskitetyistä pilviarkkitehtuureista hajautettuihin paikallisempiin ratkaisuihin pilven ”reunalla”.

Tätä trendiä tukee myös palvelinympäristöjen hyperkonvergoitumisen murros. Ratkaisua voisi kuvata paikalliseksi vaihtoehdoksi pilvelle, joka on jopa edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin julkiset pilvi-infrastruktuurit.

Tietoturvan näkökulmasta yritykset ja organisaatiot pohtivat muutenkin vaihtoehtoja tiedon tallennukselle pilvipalveluihin. Lisäpainetta tälle keskustelulle on antanut ensi vuonna voimaan tuleva Euroopan tietosuoja-asetus (GDPR), joka edellyttää, että yritysten pitää tietää miten ja minne henkilötietoja on tallennettu.

“However, we do not believe the cloud will die. Rather, we predict that it will diverge and split; evolving into a pervasive layer of connectivity between different edge devices and central storage locations.”

Dennis Curry, Konica Minolta BIC, Whitepaper/Future of Work

ARTIFICIAL INTELLIGENCE (AI) VAI INTELLIGENCE AMPLIFICATION (IA)?

Tekoäly on tullut käytännössäkin tutuksi jo monille kuluttajille puhelimien henkilökohtaisena assistenttina. Lähitulevaisuudessa IT-jätit vyöryttävät kuluttajamarkkinaan uusia ratkaisuja, jotka tavoittelevat tekoälylle suurempaa ja arkipäiväisempää roolia purkkina olohuoneidemme pöydällä palvelemassa meitä puheen tunnistavana automaattina pizzan tilauksesta matkajärjestelyihin.

Keinoälyä tehokkaiden algoritmien muodossa on hyödynnetty jo pitkään isojen yritysten Big Datan käsittelyssä sekä vaikkapa automatisoidussa pörssikaupassa. Äskettäin vietettiin 30-vuotispäivää ensimmäisestä pörssinotkahduksesta, joissa robottimaisilla pörssialgoritmeilla oli merkittävä rooli.

Yllättävää on se, kuinka vähän noiden kahden esimerkin välissä on näkynyt esimerkiksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä palvelevia ratkaisuja ja kehitystä.

Konica Minoltan näkemys tulevaisuuden toimiston älykkäästä järjestelmästä on Workplace Hubiksi kutsuttu kokonaisuus. Se on suunniteltu yhdistämään ihmiset, tieto, laitteet ja IT-ympäristö yhdeksi alustaksi, jossa tiedonkulku on tehostunut ja jonka IT-infran ja sovellusten hallinta olisi merkittävästi helpompaa. Tällainen ympäristö mahdollistaa myös järjestelmään liitettävän kannettavan toimiston, jota Konica Minolta demonstroi Spoke -konseptillaan.

Cognitive Hub on kehityksen seuraava vaihe, jonka tekoälypohjaisen käyttöjärjestelmän tavoitteena on oppia miten ihmiset keräävät tietoa, hyödyntävät sisältöä sekä tekevät tämän pohjalta päätöksiä. Käytännössä tällainen oppiva järjestelmä voisi tuottaa tarvitsemaamme tietoa pöydällemme yllättäen ja pyytämättä, kuten eräälle ministerille!

Tieteisvivahtavan keinoälyn (AI) sijasta voitaisiinkin puhua termillä IA (Intelligence Amplification), teknologian mahdollistamista keinoista tarjota käyttäjälle tietoähkyn seasta vain oleellista tietoa, joka parantaisi kykyä tekemään oikeita päätöksiä ja tehostaisi työryhmien yhteistyötä.

Futuristisilta kuulostavan kehityksen tavoitteet ovat lopulta hyvin yksinkertaisia ja konkreettisia, pyritään mahdollistamaan työntekijöille sellainen työympäristö, joka auttaa suoriutumaan päivästä paremmin. Sellaiselle on varmaan kaikilla meillä tilausta?

Lähteet ja linkit:


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 15.11.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

 

Millainen on tehokas tulevaisuuden tiimi?

Ihmiset työskentelevät toimistoissa jatkossa yhä enemmän tiedonhallinnan sekä älykkäiden järjestelmien kanssa. Digitalisaatio on saavuttamassa kaikkien yritysten kulmahuoneet ja johtoryhmät, uusia prosesseja otetaan käyttöön ja toimintatapoja sekä kulttuureja muokataan. Euroopan mitassa puhutaan melkoisista summista ja digitalisaatioon liittyvät hankkeet eivät aina ole riskittömiä investoijien näkökulmasta. Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: https://job-wizards.com/en/the-digital-future-new-responsibility-for-managers/

Asiantuntijoiden mukaan muutoksen keskellä elävät työntekijät ja työryhmät eivät välttämättä ole huolissaan omasta osaamisestaan, vaan että he suorastaan tulevat tarpeettomiksi automaation ja keinoälyn viedessä työpaikat. Monenlaisia kysymyksiä nousee muutoksen keskellä, millä tavalla työntekijät/työryhmät pitäisi huomioida digihankkeissa, kuka osaa laskea todelliset kustannukset? Paineita johdolle tulee myös siitä, kuka yrityksessä ottaa lopulta vastuun IT-hankkeiden onnistumisesta? Koska muutos on niin perinpohjainen monelle yritykselle, keskustelua käydään erityisen CDO:n (Chief Digital Officer) tarpeesta yrityksissä.

Miksi toiset työryhmät pärjäävät paremmin kuin toiset?

Millaiset yritysten työryhmät ovat tulevaisuuteen valmiita? Asiantuntijat puhuvat tiimeistä, joissa oppiminen ja työ yhdistyvät. Muuttuvissa tiimeissä korostuisi uudenlainen sosiaalisuus. Näkemys on, että hyvin tulevaisuuden haasteisiin valmistautuvissa työryhmissä kollegat auttavat toisiaan hankkimaan uusia taitoja ja haluavat kokeilla uutta. Tällaista sosiaalisuutta kehittynyt digitaalinen työympäristö voisi tukea tehokkaasti.

Miten älykkäät järjestelmät voivat auttaa työryhmiä tulevaisuudessa?

Työympäristöissä, joissa yhteistyö on tärkeää, älykkäät järjestelmät voisivat oppia miten käyttäjät keräävät tietoa, miten sisältöä analysoidaan, mitä päätöksiä sen perusteella tehdään ja minkälaisia toimenpiteitä toteutetaan ja siten automatisoida näitä prosesseja. Tällainen saumaton prosessi edellyttäisi tiedon käsittelyä yhdestä käyttöliittymästä, johon olisi integroitu useita sovelluksia ja ohjelmistoja yhdellä alustalla. Helpommin sanottu kuin tehty? Varmasti, mutta ei mahdotonta ollenkaan, ratkaisuja on jo näköpiirissä.

Esimerkiksi Konica Minolta investoi tällaisen kognitiivisen hubin kehittämiseen melkoisesti pelimerkkejä. Keinoälypohjainen järjestelmä palvelisi työryhmiä yhteistyötä edistävillä välineillä ja työnkuluilla ja tarjoamalla sellaista tietoa jota tarvitsemme monimutkaistuvassa digitaalisessa työympäristössä kasvavan jäsentymättömän tiedon keskellä. Tästä lisää seuraavassa blogissa!

Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: http://workplacehub.konicaminolta.eu/en/


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 9.10.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

Tulevaisuuden toimistoympäristö tekee meidät viisaaksi

Aivot on rakennettu unohtamaan

Rakentaessaan muistijälkiä uusilla neuronien yhteyksillä, aivomme purkavat samalla aktiivisesti vanhoja. Uusimmat tutkimustiedot selittävät tätä siltojen polttamista vanhoihin muistoihin aivojemme tavoitteella suojella itseään ylikuormitukselta. Menneisyyden raahaaminen jatkuvasti mukana olisi yksinkertaisesti liian raskasta. Näyttäisi siis siltä, että aivomme ovat optimoitu muistamaan vain merkityksellistä tietoa, viisautta, joka auttaa meitä elämään hetkessä ja tukemaan välitöntä päätöksentekoamme ja valintojamme. Ei ihme, että arvostamme erityisen hyvämuistisia kavereita ja kollegojamme.

Digitaalinen tulevaisuuden työympäristömme

Työympäristössämme on yhä enemmän vastaavia haasteita löytää oleellinen liiketoimintaa tukeva merkityksellinen sisältö kaiken ympärillämme kasvavan jäsentymättömän tiedon keskellä.

Siksi tulevaisuuden digitaalinen työympäristö perustuu ratkaisuihin, jotka pystyvät hyödyntämään laitteillamme, verkossa ja pilvessä olevaa dataa, analysoimaan ja jalostamaan siitä käyttäjilleen merkitystä sisältävää tietoa ja analyysia. Tällaisen ratkaisun toteuttaman tarpeen painopiste siirtyy teknisestä toteutuksesta enemmän konkreettisiin yrityshyötyihin. Tärkeää eivät ole itse IT-järjestelmän speksit vaan mitä niillä saadaan aikaiseksi? Alkuun voitaisiin automatisoida osa niistä toimiston prosesseista, jotka ovat jokaiselle todellisia aikasyöppöjä, vaikkapa tarvittavan tiedon sekä tiedostojen etsimiseen huvennut aika päivässä. Tähän ei tarvita edes keinoälyä, vain tehokkaampia työnkulkuja ja sovellusten vähän viisaampia algoritmeja.

Miten viisaaksi koneet voivat meidät tehdä?

Keinoälyn merkitys tulevaisuuden työympäristössä kasvaa pidemmällä tähtäimellä.

Ei ole aivan helppo määritellä mitä kaikkea tehokas keinoäly merkitsee tai voisi työympäristössä olla. Joidenkin tutkijoiden mukaan AI (Artificial Intelligence) tarkoittaa yksinkertaisesti järkevää automaatiota, loogista tekemistä, johon liittyy jollain tapaa koneoppimista. Konica Minolta Business Innovation Centren johtaja Dennis Curryn mukaan tulevaisuuden digitaalinen työympäristö määritellään sensorien hyödyntämän esineiden internetin (IoT) ja älykkään laskennan/ tekoälyn sekä työntekijöiden toisiaan täydentämänä yhdistelmänä, jonka tavoitteena on yksinkertaisesi mahdollistaa henkilön tekemään työssään parhaansa. Samalla työntekijöiden luottamuksen säilyminen omiin kykyihin nähdään tärkeänä, ettemme koe tulevaisuudessa itseämme pieniksi tai merkityksettömiksi, vaan että teknologia palvelee ihmistä. Näkemys on, että tämä saattaa jopa ratkaista yritysten menestyksen.

Suomi edelläkävijäksi

Suomessa tehdään resursseihin nähden paljon tekoälyyn liittyvää tutkimusta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomi on Ruotsin ja Yhdysvaltojen lisäksi maita, joissa keinoälyyn ja esineiden internettiin liittyvät ratkaisut otetaan todennäköisesti yrityksissä ensimmäisinä käyttöön. Syynä ovat eurooppalaisittain kehittyneet IT-ympäristöt ja hyvin koulutetut työntekijät. Miksei, olimmehan aikoinaan mobilisoitumisen kärkimaa, jonka mobiilikäyttöaste on edelleen eurooppalaisittain korkea. ’’


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 11.9.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

Workplace Hub, IoT ja AI

Tutkijat puhuvat “keinoälyn talvesta”, 60-luvulla alkaneesta jaksosta, jota ennen luulimme ajatteluun kykenevien koneiden ja muiden vastaavien futurististen haasteiden olevan pian selätettyjä. Mitään ei siten tapahtunutkaan puoleen vuosisataan. Suurilla visioilla on taipumus hiipua optimismista realiteettien kautta unholaan odottamaan otollisempia ajankohtia. Esimerkkinä uudistumisen hitaudesta parin vuosikymmenen aikana on käytetty myös toimistoympäristöä tyypillisine liiketoiminaprosesseineen. Automaation lisääntymisestä ja jatkuvasta näennäisestä teknologisesta edistymisestä huolimatta mitään todella isoa ei ole tapahtunut sitten internetin yleistymisen.

Kehitys tulee todennäköisesti yllättämään kaikki

Isot edistysaskeleet otetaan, kun useat nopeasti kehittyvät teknologiat kiihdyttävät toisiaan ja yhdistyvät. Aluksi ei näytä tapahtuvan mitään, sitten muuttuu kaikki. Nyt näyttää siltä, että olemme tällaisen murroksen kynnyksellä. Mielenkiinto lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) ratkaisuihin ja alkava yleistyminen ovat viimeisiä esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä AR-ratkaisut kiinnostavat jo kaikkia, toimialasta riippumatta.

Esineiden internet määrittelee tulevaisuuden työympäristön

Paljon hypetetyt trendit keinotekoinen äly (AI, Artificial Intelligence) yhdistettynä esineiden internettiin (IoT, Internet of Things) odottavat seuraavaksi konkreettisia tapoja tulla yritysten IT-ympäristöihin. Näkemys on, että näihin liittyvät palvelut tunkeutuvat lopulta aivan kaikkialle eri toimialoille.  Ne palveluntarjoajat, jotka kykenevät hyödyntämään näitä ratkaisuja sekä paketoimaan näitä asiakkaille hyödyllisinä palveluina tulevat olemaan vahvassa asemassa tässä siirtymässä.

Keinoälyn todellinen arvo on yhteistyön tehostamisessa

Konica Minoltalla tulevaisuuden työympäristön kehittäminen on keskeisenä fokuksena toteutettuna niin, että ihmiset voivat voivat tehdä parhaansa uuden teknologian palvellessa heidän tarpeitaan. Noin puolet toimistojen työntekijöistä ei usko, että AI tule ikinä kilpailemaan ihmisen kanssa esimerkiksi luovuudessa. Yhtiömme teettämässä tutkimuksessa tosin 37 % haastatelluista yritysten työntekijöistä oli huolissaan keinoälyn sekä automaation vaikutuksesta työllisyyteen lähitulevaisuudessa. Luultavaa kuitenkin on, että AI:n todellinen arvo näyttäytyy enemmän ihmisten välisen yhteistyön mahdollistajana kuin kilpailijana.

Workplace Hub

Konica Minolta kehittää näitä ajatuksia hyödyntävää uudenkaltaista ja useaa sovellusta ja teknologiaa yhdistävää IT-alustaa, jonka tarkoituksena on palvella käyttäjiänsä tehokkaammin tiedon hallinnassa. Kaikki yritysten IT-ratkaisut yhdistävä alusta on melko vallankumouksellinen ajatus ja mahdollistaisi heti suuria säästöjä ylläpidolle ja hallinnoinnille. Tulevaisuuden digitaalisessa työympäristössä kyse olisi kuitenkin enemmän siitä, mitä saadaan aikaiseksi, kuin miltä sen tekninen toteutus näyttää. Tavoitteena on, että kokonaisuus kykenisi keräämään ja hyödyntämään monipuolisesti tietoa verkossa, pilvessä tai esineiden netissä. Käytännössä järjestelmä siis jalostaisi tiedosta käyttäjälle esimerkiksi merkityksellistä analyysia ja näkemyksiä. Loppupeleissä on kysymys yritysten liiketoimintaprosessien tehostamisesta. Kutsumme tätä kokonaisuutta  Workplace Hubiksi. 

hubbi

Yhtiömme suunnitelmissa on jo seuraavaa askel tulevaisuuden digitaalisen työympäristön kehittämiseksi. Tässä visiossa integroimalla kiinteämmin älykästä laskentaa ulottuen AI-ratkaisuihin asti sekä sensorien luoman IoT:n näihin järjestelmiin, Workplace Hub muuntuisi muutamien vuosien kuluttua “Cognitive Hubiksi“. Tämä järjestelmä olisi toimiston tiedonkulun keskus, “nexus”, jonka luomaa “laajennettua tietoa” kuka tahansa toimistoympäristössä pystyisi hyödyntämään helposti. Järjestelmä laajentaisi myös käyttöliittymiä ja kytkeytyisi tulevaisuuden laiteympäristöön, seinänäyttöihin tai vaikka yhtiömme kehittämiin AR-laseihin (KM Wearable communicator). 

Tämä kehitys voi kuulostaa futuristiselta mutta kuten todettu, iso jytky voi olla todellisuutta nopeammin kuin kukaan meistä odottaa.

hubbi_2

Lisätietoa linkeistä:


Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Finland Oy:n markkinointipäälliikkö Jarno Ahonen.