Tärkeintä ei ole missä työskentelet vaan mitä saat aikaiseksi

how2work

Onko nykyinen toimistoympäristö tiensä päässä?

On olemassa yksi toimintaympäristö missä useimmat meistä ovat kokeneita konkareita: Toimisto. Vietämme elämästämme järkyttävän ison osan toimistossa ja merkittävä osa tuosta ajasta menee päivittelyyn siitä, että eikö moni asia voitaisi hoitaa aika paljon fiksummin? Kyllä voidaan ja niin pitääkin, sillä kohta siitä huolen pitävät trendit, jotka ovat vääjäämättömästi realisoitumassa.

Milleniaalit maailmanvalloituksella

Eri sukupolvien vyörystä työpaikoille melskataan muutaman vuoden välein ja näyttäisi siltä, että tällä kertaa valmistautumiselle on katetta. Seuraavat työhön astuvat sukupolvet voivat uskottavasti mullistaa työn tekemisen, välineet, johtamisen ja koko suhtautumisen työhön ja vapaa-aikaan.

Tällä vuosikymmenellä aikuistuneista ”milleniaaleista” ja etenkin seuraavasta ”Y-sukupolvesta” (tämän päivän teinit) näyttäisi tulevan tieto- ja teknologiatulvaan kyllästyneitä tiimipelureita, joille vuorovaikutus ja ryhmätyö on tärkeää. Toisaalta tulevat sukupolvet arvostavat teknologiaa, joka tekee tehokkaan tiimityöskentelyn ja tiedonjaon mahdolliseksi.

Millennials

Tyytymättömyys johtoon suurin syy työpaikan vaihtoon

Arvioiden mukaan jopa 70 % syistä vaihtaa työpaikkaa liittyy tyytymättömyyteen esimiehiin tai johtoon. Managerin työtä ei tule helpottamaan se, että työpaikat tullaan valitsemaan ja niissä pysytään yhä enemmän yrityksen innovatiivisuuden vuoksi, jossa managementilla keskeinen rooli. Töissä motivoituminen ja työympäristön optimoiminen työntekijöiden tehokkuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi muuttuu, koska niitä arvostetaan jatkossa toisin.

Näkemyksiä tulevaisuuden työskentelystä

Jatkossa tärkeintä ei ole missä työskentelet vaan mitä saat aikaiseksi. Joustavuus korostuu, on kyse sitten etätyöskentelystä, toimiston yhteistyötä tukevista työpistejärjestelyistä tai työn ja vapaa-ajan tasapainottamisesta. Kolmannes työntekijöistä näkee jo nyt työskentelevänsä täysin mobiilisti lähitulevaisuudessa.

Lue lisää etätyöskentelystä Job Wizards-blogistamme.

On selvää, että esimiesten rooli muuttuu, johdolta odotetaan varsin erilaista näkemystä uuden sukupolven johtamisesta sekä rohkeutta uusien välineiden hyödyntämiseen. Suuntana on koko toimiston IT-ympäristön muutos tiedonhallinnan välineiden käyttöönotosta ryhmätyöskentelyä ja tiedonjakoa edistävien järjestelmien optimointiin sekä toimiston työnkulkujen automatisointiin. Samalla toimiston on kuljettava mukana missä tahansa työntekijät liikkuvat.

Lue lisää esimiesten uudesta roolista Job Wizards-blogistamme.

Turhautuminen

Tiedonhallinnan ja IT-ympäristön murros

Yrityksiä johdetaan enemmän tiedolla ja tiedon käsittelyn aikakaudelta on siirrytty sen hyödyntämiseen. Jotta selviäisimme paremmin työstämme toimistossa, tarvitsemme teknologiaa, joka osaa suodattaa meille merkityksellisen tiedon kaikesta eksponentiaalisesti kasvavasta jäsentymättömän tiedon tulvasta.

Jo nyt uusilla työkaluilla tiedonhallintaa voidaan tehostaa merkittävästi hyödyntämällä tekoälyn analytiikkaa dokumenttien sisällön luokittelussa tehokkaammin kuin mitä perinteisellä metatiedon lisäämisellä on voitu tehdä. Tällainen dokumenttien älykerros mahdollistaa tiedon löytymisen ja tarkastelun nopeasti riippumatta sen sijainnista ja järjestelmistä.

Lue lisää tekoälystä Job Wizards-blogistamme.

Konica Minoltan laajempi näkemys tulevaisuuden toimistosta näyttäytyy konsepteilla, joita kutsumme nimillä Workplace Hub ja Cognitive Hub. Lähtökohtana on teknologinen alusta, joka tuo vapautta työntekijöiden liikkuvuuteen sekä luo älykkäitä ratkaisuja tiedonhallintaan, ryhmätyöskentelyyn ja toimiston automatisoituihin työnkulkuihin samalla yksinkertaistaen ja tehostaen yrityksen IT-ympäristöä. Joskus hyvältä kuulostava voi olla totta, tutustu ratkaisuumme tarkemmin alla olevasta esityksestä.

Tulevaisuuden toimisto, sitä saa mitä tilaa vai jotain parempaa?

TOIMISTON TULEVAISUUS

Olet suunnittelemassa ratkaisuesitystä tärkeälle asiakkuudelle. Tulevaisuuden toimistoympäristössä älykkäät järjestelmät löytävät ja kokoavat sinulle tarpeelliset dokumentit verkosta ja tarjoavat dokumenteista yhteenvedon ja analyysin.

Ihmiset, järjestelmät ja ympäristö ovat verkottuneet niin, että olemme siirtyneet tiedon kuluttamisesta tiedon hallintaan. Älykkäät ja oppivat järjestelmät auttavat sinua ja tiimiäsi rakentamaan asiakasesityksen ehdottamalla sisältöä, joka voisi olla projektiin liittyvää pohjautuen aiempaan ryhmän työskentelyyn. Myöhemmin järjestelmät auttavat sinua muodostamaan näkemyksen asiakkaan jatkokontaktointiin perustuen aiempaan viestintään ja dokumentointiin.

Järjestelmät varaavat kokoustilat tai virtuaalisen kokousympäristön ihmisten todelliseen sijaintiin perustuen ja tilojen saatavuuteen pohjautuen. Tiimin jäsenet saavat päivitettyä tietoa ennen kokousta ja järjestelmät muokkaavat agendan ja yhteenvedon kokouksen sisällöstä automaattisesti.

Toimiston sensorit ja tunnistimet huolehtivat tiimisi työntekijöiden hyvinvoinnista säätäen valaistusta ja ilmanvaihtoa ja mahdollistavat kulun rakennuksessa ilman kortteja.

Ei pelkästään läppärisi vaan toimistosi koko IT-infra kulkee mukanasi toimistosta lähdettyäsi mihin tahansa ja tarjoavat pääsyn tarpeellisin sovelluksiin.

POIS PILVESTÄ

Etenemmekö kohti tuon kaltaista ympäristöä vai onko futuristista toiveajattelua? Ehkä nykytrendit näyttävät kehitykselle suuntaa.

Arvellaan, että tiedon, sovellusten ja palveluiden räjähdysmäinen kasvu tekee kokonaisuudesta pilvelle mahdottoman hallita kaikkea luoden muutosta siirtyä keskitetyistä pilviarkkitehtuureista hajautettuihin paikallisempiin ratkaisuihin pilven ”reunalla”.

Tätä trendiä tukee myös palvelinympäristöjen hyperkonvergoitumisen murros. Ratkaisua voisi kuvata paikalliseksi vaihtoehdoksi pilvelle, joka on jopa edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin julkiset pilvi-infrastruktuurit.

Tietoturvan näkökulmasta yritykset ja organisaatiot pohtivat muutenkin vaihtoehtoja tiedon tallennukselle pilvipalveluihin. Lisäpainetta tälle keskustelulle on antanut ensi vuonna voimaan tuleva Euroopan tietosuoja-asetus (GDPR), joka edellyttää, että yritysten pitää tietää miten ja minne henkilötietoja on tallennettu.

“However, we do not believe the cloud will die. Rather, we predict that it will diverge and split; evolving into a pervasive layer of connectivity between different edge devices and central storage locations.”

Dennis Curry, Konica Minolta BIC, Whitepaper/Future of Work

ARTIFICIAL INTELLIGENCE (AI) VAI INTELLIGENCE AMPLIFICATION (IA)?

Tekoäly on tullut käytännössäkin tutuksi jo monille kuluttajille puhelimien henkilökohtaisena assistenttina. Lähitulevaisuudessa IT-jätit vyöryttävät kuluttajamarkkinaan uusia ratkaisuja, jotka tavoittelevat tekoälylle suurempaa ja arkipäiväisempää roolia purkkina olohuoneidemme pöydällä palvelemassa meitä puheen tunnistavana automaattina pizzan tilauksesta matkajärjestelyihin.

Keinoälyä tehokkaiden algoritmien muodossa on hyödynnetty jo pitkään isojen yritysten Big Datan käsittelyssä sekä vaikkapa automatisoidussa pörssikaupassa. Äskettäin vietettiin 30-vuotispäivää ensimmäisestä pörssinotkahduksesta, joissa robottimaisilla pörssialgoritmeilla oli merkittävä rooli.

Yllättävää on se, kuinka vähän noiden kahden esimerkin välissä on näkynyt esimerkiksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä palvelevia ratkaisuja ja kehitystä.

Konica Minoltan näkemys tulevaisuuden toimiston älykkäästä järjestelmästä on Workplace Hubiksi kutsuttu kokonaisuus. Se on suunniteltu yhdistämään ihmiset, tieto, laitteet ja IT-ympäristö yhdeksi alustaksi, jossa tiedonkulku on tehostunut ja jonka IT-infran ja sovellusten hallinta olisi merkittävästi helpompaa. Tällainen ympäristö mahdollistaa myös järjestelmään liitettävän kannettavan toimiston, jota Konica Minolta demonstroi Spoke -konseptillaan.

Cognitive Hub on kehityksen seuraava vaihe, jonka tekoälypohjaisen käyttöjärjestelmän tavoitteena on oppia miten ihmiset keräävät tietoa, hyödyntävät sisältöä sekä tekevät tämän pohjalta päätöksiä. Käytännössä tällainen oppiva järjestelmä voisi tuottaa tarvitsemaamme tietoa pöydällemme yllättäen ja pyytämättä, kuten eräälle ministerille!

Tieteisvivahtavan keinoälyn (AI) sijasta voitaisiinkin puhua termillä IA (Intelligence Amplification), teknologian mahdollistamista keinoista tarjota käyttäjälle tietoähkyn seasta vain oleellista tietoa, joka parantaisi kykyä tekemään oikeita päätöksiä ja tehostaisi työryhmien yhteistyötä.

Futuristisilta kuulostavan kehityksen tavoitteet ovat lopulta hyvin yksinkertaisia ja konkreettisia, pyritään mahdollistamaan työntekijöille sellainen työympäristö, joka auttaa suoriutumaan päivästä paremmin. Sellaiselle on varmaan kaikilla meillä tilausta?

Lähteet ja linkit:


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 15.11.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

 

Millainen on tehokas tulevaisuuden tiimi?

Ihmiset työskentelevät toimistoissa jatkossa yhä enemmän tiedonhallinnan sekä älykkäiden järjestelmien kanssa. Digitalisaatio on saavuttamassa kaikkien yritysten kulmahuoneet ja johtoryhmät, uusia prosesseja otetaan käyttöön ja toimintatapoja sekä kulttuureja muokataan. Euroopan mitassa puhutaan melkoisista summista ja digitalisaatioon liittyvät hankkeet eivät aina ole riskittömiä investoijien näkökulmasta. Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: https://job-wizards.com/en/the-digital-future-new-responsibility-for-managers/

Asiantuntijoiden mukaan muutoksen keskellä elävät työntekijät ja työryhmät eivät välttämättä ole huolissaan omasta osaamisestaan, vaan että he suorastaan tulevat tarpeettomiksi automaation ja keinoälyn viedessä työpaikat. Monenlaisia kysymyksiä nousee muutoksen keskellä, millä tavalla työntekijät/työryhmät pitäisi huomioida digihankkeissa, kuka osaa laskea todelliset kustannukset? Paineita johdolle tulee myös siitä, kuka yrityksessä ottaa lopulta vastuun IT-hankkeiden onnistumisesta? Koska muutos on niin perinpohjainen monelle yritykselle, keskustelua käydään erityisen CDO:n (Chief Digital Officer) tarpeesta yrityksissä.

Miksi toiset työryhmät pärjäävät paremmin kuin toiset?

Millaiset yritysten työryhmät ovat tulevaisuuteen valmiita? Asiantuntijat puhuvat tiimeistä, joissa oppiminen ja työ yhdistyvät. Muuttuvissa tiimeissä korostuisi uudenlainen sosiaalisuus. Näkemys on, että hyvin tulevaisuuden haasteisiin valmistautuvissa työryhmissä kollegat auttavat toisiaan hankkimaan uusia taitoja ja haluavat kokeilla uutta. Tällaista sosiaalisuutta kehittynyt digitaalinen työympäristö voisi tukea tehokkaasti.

Miten älykkäät järjestelmät voivat auttaa työryhmiä tulevaisuudessa?

Työympäristöissä, joissa yhteistyö on tärkeää, älykkäät järjestelmät voisivat oppia miten käyttäjät keräävät tietoa, miten sisältöä analysoidaan, mitä päätöksiä sen perusteella tehdään ja minkälaisia toimenpiteitä toteutetaan ja siten automatisoida näitä prosesseja. Tällainen saumaton prosessi edellyttäisi tiedon käsittelyä yhdestä käyttöliittymästä, johon olisi integroitu useita sovelluksia ja ohjelmistoja yhdellä alustalla. Helpommin sanottu kuin tehty? Varmasti, mutta ei mahdotonta ollenkaan, ratkaisuja on jo näköpiirissä.

Esimerkiksi Konica Minolta investoi tällaisen kognitiivisen hubin kehittämiseen melkoisesti pelimerkkejä. Keinoälypohjainen järjestelmä palvelisi työryhmiä yhteistyötä edistävillä välineillä ja työnkuluilla ja tarjoamalla sellaista tietoa jota tarvitsemme monimutkaistuvassa digitaalisessa työympäristössä kasvavan jäsentymättömän tiedon keskellä. Tästä lisää seuraavassa blogissa!

Future Office - Tulevaisuuden toimisto

Lähde: http://workplacehub.konicaminolta.eu/en/


Tämä blogi on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 9.10.2017. Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Oy:n markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.

Uudet kyberhyökkäykset muuttavat asiakkaiden IT-ympäristöä ja toimialamme palveluja

Petya or Not Petya?

Tietoturvasta tuli jälleen kuuma puheenaihe, kun yritysten verkoissa leviävä haittaohjelma on tällä viikolla tartuttanut viranomaisten ja liike-elämän järjestelmiä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Kyseessä näyttäisi olevan jo aiemmin tunnettua “Petya”-kiristysohjelmaa (suom. Petja) jäljittelevä haittaohjelma, joka on näppärästi nimetty “NotPetya” -nimellä. Tavoitteena tällä haittaohjelmalla ei siis näyttäisikään olevan lunnasten keruu vaan mahdollisimman laajamittainen tuho.

 

Jotain tämän maailmanlaajuisen kyberhyökkäyksen vakavuudesta kertoo, että vaikutukset alkoivat heijastua eilen sijoittajien epävarmuuden kautta yritysten pörssinoteerauksiin, singoten jopa joidenkin teknologiayritysten arvon laskuun. Uutta on myös realisoitunut uhka tuotannolle. Virusvariantin raportoidaan haitanneen suuresti mm. pankkien, kuljetusyritysten sekä lentoasemien järjestelmiä ja vaikeuttaneen yritysten toimintaa.

 

Tulostamisen toimiala muutoksessa

Perinteiset tulostamisen b to b -toimialalla olevat yritykset ovat siirtymässä yhä enemmän tiedonhallinnan ja it-infran palveluihin ja yleisesti arvioidaan että nämä yritykset tulevat olemaan alalla vahvoja ratkaisutoimijoita. Tulostimet, tiedonhallinta, toimiston työryhmien käytössä olevat ohjelmistot, palvelimet sekä työasemat nähdään yhä enemmän yhtenä kokonaisuutena, johon on luonnollista tarjota kattavia tietoturvapalveluja ja niihin liittyviä kustannustehokkaita etähallintaratkaisuja yrityksille.

 

Tämän kertainen hyökkäys kohdistui erityisesti yrityksiin ja levisi nopeasti sisäisiin tietoverkkoihin ja laitteisiin. Nyt arvioidaan, että suuremmissa yrityksissä tilanteesta selvitään vähemmällä kuin muissa. Ei ole pelkästään kysymys virusten torjunnasta vaan siitä miten yritykset ovat huolehtineet back up-toiminnoista ja varmistusten palautuksista. Nämä saattavat olla paremmassa kuosissa isompien yritysten verkoissa, kun taas monella pienillä yrityksillä on edessä varmasti haasteita.

 

Mitä edessä?

Kahdeksan kymmenestä yritysjohtajasta johtajasta arvioi tietoturvan merkityksen kasvavan korostuvan ja sen prioriteetin kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Uusia uhkia varmasti nousee. Tietoturvaseminaarien vakiosisältöä ovat esimerkiksi omien mobiililaitteiden yleistyminen työympäristössä ja niiden mukanaan tuomat potentiaaliset haittaohjelmat ja muut uhat yritysten verkoille. Asiantuntijoiden mielestä emme välttämättä osaa vielä edes hahmottaa minkä kokoluokan potentiaalisista verkkokatastrofeista voi tulevaisuudessa olla kysymys.

 

Yleisin riski asiantuntijoiden mukaan lienee kuitenkin ihmisissä ja toiminnassamme, joko annetut tietoturvasäännöt ovat puutteellisia tai niitä ei yksinkertaisesti noudateta tai tietoturvaan ei ole investoitu riittävästi. Ei ole tehty riittäviä päätöksiä tai varmistettu että päätökset menevät käytäntöön, eli jokaiselta managerilta ja johtajalta vaadittavaa perussettiä. Ehkä päätösten tekoa vauhdittaa ajatusleikki, että mitä teidän yrityksellenne maksaisi menetetty tuotantotunti jos Petja-virukset pääsevät juuri nyt saastuttamaan keskeisiä tuotannon palvelimia ja työasemia?

Tutustu IT-palveluihimme

Lataa IMS-esite

Tutustu kampanjasivuumme


Kirjoittaja on Konica Minolta Business Solutions Finland Oy:n markkinointipäälliikkö Jarno Ahonen.

Tietoturvanäkemyksiä ICTexpo 2015 -messuilta

whitepaper_pic
ICT-trendien vuorovaikutus: Konica Minolta Whitepaper, The Evolution of our Industry

ICTexpo 2015 -esityksissä huhtikuun lopussa tietoturva oli keskeisesti esillä. Jatkuvan julkisen ajankohtaisuuden lisäksi tietoturva korostuu uusien trendien, kuten Big Data/Internet of Things/mobilisoituminen, kautta. Tiedon määrä kasvaa, hajautuu ja sitä käsitellään monilla alustoilla.

Ensimmäisen messupäivän tietoturvapaneelissa Markus Ekman (CIO VTT), Hannu Harjula (CIO Veho Group Oy Ab) ja Tuomas Otala (CIO Suomen Terveystalo Oy) valottivat yritysten uusia tietoturvauhkia. Toisen päivän paneelissa olivat mukana Jari Pirhonen (turvallisuusjohtaja Samlink Oy), Jukkapekka Risu (rikostarkastaja Helsingin poliisi), Arttu Lehmuskallio (tietoturvajohtaja Telia-Sonera) sekä Timo Tervo (teknologian strategiajohtaja Sanoma Oyj). Voidaan siis sanoa, että isojen yritysten ja organisaatioiden ammattilaiset olivat aika hyvin edustettuina.kuva1

Mikä sitten oli tiristettynä näiden ammattilaisten sanoma? Se oli, että tietoturvan merkitys yritysten riskinhallinnassa nousee. Ja että kyse ei ole uhkista sinänsä vaan toteutuneen uhan aiheuttamasta vahingosta yrityksen brandille ja imagolle. Maineriski on seurausta siitä, että mediaa on vaikeampi hallita kuin ennen, toisaalta lisää tuskanhikeä näyttää tuovan esimerkiksi Euroopan Unionin tuleva tietoturva-asetus, joka pakottaa yritykset varautumaan pahimmassa tapauksessa suuriinkin vahingonkorvauksiin tietoturvavahingoista.

Luottamus kaupallisessa kanssakäymisessä on sosiaalista valuuttaa myös ihmisten ja yritysten välillä, ja sen menettäminen on jatkossa yhä suurempi riski. Toisaalta juuri ihmisen sosiaalinen käyttäytyminen on yritysten näkökulmasta merkittävämpi tietoturvauhka. Hallituista IT-ympäristöistä ollaan tultu hallitsemattomiin, joissa käyttäjien omien laitteiden lisäksi esimerkiksi somen käyttöä ei voi enää täysin rajoittaa. Työntekijät ovat mieluummin valmiita rikkomaan tietoturvasääntöjä kuin hyväksymään some-rajoitukset, joten tilanteeseen yritetään sopeutua.

Yleistyksenä voidaan sanoa, että digitalisoituminen vie asioita yhä enemmän verkkoon. Tässä yhtälössä ihmiset, verkko ja mobiili ovat heikoimpia lenkkejä. Mobiililaitteiden tuoma uhka yrityksille oli ainakin minulle jonkinasteinen yllätys. Yhä enemmän palveluestohyökkäyksiä tulee mobiililaitteista – niiden sovelluksista ja toiminnasta verkossa ei yksinkertaisesti tiedetä tarpeeksi.

kuva2

Mitä keinoja uhkien hallitsemiseen tulevaisuudessa keskusteluissa nähtiin? Ylimmän johdon selkeät linjaukset ja ohjeet ovat tärkeitä ohjaamaan tietoturvaprosesseja. Tietoturvaan liittyviin sopimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tiedon määrän kasvaessa myös sopimuksia tarvitaan lisää. Kun tietoa siirretään yhä enemmän pilveen, saattavat hyödyt olla suuria, mutta vastuut hankalia, kun palvelut on hajautettu useisiin alihankkijoihin. Tästä johtuen voi olla, että pilvipalveluissa mennään globaaleista toimijoista regionaalisiin.

Yhtenä keinona uhkien hallintaan erottui etenkin tiedonhallinta. Yritysten pitää yksinkertaisesti tietää missä tieto on, ja asiakkaat myös edellyttävät sitä. Usein yritykset eivät tiedä mitä tietoa on viety ja mistä. Siksi salattavan tiedon tai muun arvokkaan informaation tunnistaminen nähtiin yhtenä keskeisenä varautumisen toimenpiteenä. Selkeä toteamus oli, että yritys ei voi eristäytyä enää ulkomaailmasta – verkko on kuin verenkierto, jota ei voi katkaista. Tästä syystä yritysten tietoturvaa ei voi koskaan rakentaa valmiiksi, vaan se on päättymätön kilpajuoksu. Pitää harjoitella, simuloida, varautua, ennakoida, reagoida – eli toimia kuin muissakin yritysprosesseissa.



Tämän blogin kirjoitti Konica Minoltan markkinointipäällikkö Jarno Ahonen

 

IT-trendien huikeat mahdollisuudet

Tulevaisuus on täällä

Lähitulevaisuutemme työ- ja vapaa-ajan ympäristö tulee näyttämään ratkaisevasti erilaiselta.  Uudet IT-trendit ja termit – esimerkiksi Big Data, Teollinen internet, Internet of Things (IoT) sekä Artificial Intelligent (AI) – tulivat meille huomattavasti tutummiksi ja lähemmiksi vuoden 2014 aikana.

Maailmassa on muutaman vuoden kuluttua miljardeja uusia verkottuneita laitteita jääkaapeista televisioihin, kelloihin ja autoihin.  IoT:n ulottamista laitteisiin tarvitaan uusien ja automatisoituvien palvelujen mahdollistamiseksi ja kehityksen suunta arvioidaan väistämättömäksi.  IoT luo sensorien verkon, joka tuottaa massiivisesti informaatiota laitteiden tilasta ja ympäristöstä. Konica Minoltan teknologiassa tämä on tuttua vaikkapa edistyksellisestä tulostuslaitteiden kaksisuuntaisesta etädiagnostiikasta.

”Big Data means utilzation of extensive amounts of data from multiple sources with high processing speed to create commercial gaines.” BITCOM 2012, Konica Minolta Whitepaper 2014. (Tilaa Whitepaper sähköpostilla info(a)konicaminolta.fi)

Autoteollisuuden sensoriteknologiassa lähitulevaisuutta kuvataan termein, jossa auto on tietoinen itsestään ja ympäristöstään sekä kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä. Ehkä jo ensi vuoden aikana markkinoilla on kulkuneuvoja, joissa ajaminen on kokonaisuudessaan siirtynyt ihmiseltä robottiautolle. Kehityksen suurin motiivi näyttäisi olevan ennen kaikkea turvallisuuden parantaminen. Liikenteessä ihminen on sittenkin heikoin lenkki. IoT:n tuottaman massiivisen tietomäärän ylläpitämiseen ja käsittelyyn sekä autolla ajeluun saatetaan tarvita tulevaisuudessa keinoälyä, joka herättää väistämättömiä uhkakuvia ja tunnereaktioita.

Fyysikko Hawking: Keinoäly voi merkitä ihmiskunnan loppua
Google ei pelkää tekoälyä

Voisiko keinotekoinen mieli saavuttaa jossain kohtaa ylivertaisen tietoisuuden, karata internettiin ja aiheuttaa mahdollisesti isoja vahinkoja? Mieleen saattaa nousta elokuvista tutut Terminator ja Skynet – sanat. IT- alan yritykset pitävät vaaroja enimmäkseen teoreettisina ja helposti vältettävinä. Ehkä tulevaisuutemme on katastrofin sijasta tylsän tehokas ja edistynyt, jossa asiat tapahtuvat taas paremmin, nopeammin ja automatisoidusti jättäen ihmisille aikaa muuhun tärkeämpään puuhailuun.

Yksi vaihtoehto on panostaa AI:n sijasta IA:n (Intelligence Amplification) mahdollisuuksiin. Ihmisten kykyjä ja mahdollisuuksia voidaan kasvattaa loputtomasti teknisillä laitteilla, ratkaisuilla ja sovelluksilla. Näitä voivat olla puettava elektroniikka, lisätyn todellisuuden ratkaisut sekä myös tiedon- ja dokumentinhallinnan ratkaisut. Tiedon kyllästämässä maailmassa oikean tiedon löytäminen oikeaan aikaan voikin olla se arvokkain juttu.

pioneersfes_2014_pict03
Start up -yrityksille suunnatulla Pioneers Festivaaleilla 2014 esiteltiin Konica Minoltan lisätyn todellisuuden (AR) virtuaalilasiteknologiaa.

Konica Minoltan Eurooppaan perustettu tutkimusyksikkö Business Intelligence Center (BIC) tutkii digitaalisen maailman uusimpia trendejä ja nousevia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla voitaisiin tuoda lisäarvoa yrityksille ja yhteisöille. Seuraavassa blogissa tutustutaan siihen miltä tulevaisuuden toimistoympäristö voisi näyttää!

PS. Tervetuloa ICT Expoon Helsingin messukeskukseen 22.–23.4.2015 tutustumaan Konica Minoltan uusiin dokumentinhallinnan ratkaisuihin ja palveluihin.  (ICT expo 2015Konica Minolta ICT Expo 2015).

Hyvää alkanutta vuotta 2015!


Otettu Lumia Selfie -sovelluksella
Tämän blogin kirjoitti Konica Minoltan markkinointipäällikkö Jarno Ahonen.