ASIAKASCASE: RANNIKON LAATUPAINO OY

Raahen Vihannissa toimivan Rannikon Laatupainon uusien digipainokoneiden investoinnissa ratkaisivat tuotantovarmuus, offsetpainoa muistuttava painojälki ja kokonaiskustannukset. Konica Minoltan AccurioPress C12010:n ja AccurioPress C4080:n myötä painotalon arki on muuttunut olennaisesti.

Rannikon Laatupainon tarina alkoi vuonna 1992, ensin toiminimellä, varsin vaatimattomista lähtökohdista. Kari Malkamäki opiskeli tuolloin Kajaanissa koneautomaatioinsinööriksi ja oli hankkinut itselleen tietokoneen. Paikalliset kauppiaat tarvitsivat mainoksia, ja vähitellen Malkamäki huomasi olevansa painoalalla.

Ensimmäinen offsetkone oli pieni ja tekeminen hyvin erilaista kuin nykyisin.

"Silloin oli hienoa, kun laittoi toiseen reunaan punaista ja toiseen sinistä. Kun värit sekoittuivat keskellä liukuväriksi, se oli jo melkoinen tehokeino", Malkamäki naurahtaa.

Toiminta kasvoi, ja myöhemmin Malkamäki osti Kajaanista vanhan kirjapainon. 2000-luvun alussa Rannikon Laatupaino yhdistyi Raahen Kirjapainon kanssa. Parhaimmillaan henkilöstöä oli toistakymmentä. Vuonna 2008 tuotanto palautettiin Vihantiin ja toimintaa alettiin rakentaa aiempaa tehokkaammaksi.

Pienellä porukalla tehokkaasti

Rannikon Laatupainon liikevaihto on noin 450 000 euroa. Se on korkea luku huomioon ottaen, että Laatupainon arkea pyörittää vain kaksi henkilöä, Karin veli Marko Malkamäki ja Hanna Tenkula. Tehokkuus perustuu sopivaan kalustoon, ammattitaitoon ja siihen, että yritys keskittyy tuotteisiin, jotka sopivat omaan tuotantoon.

Tuotannossa korostuvat erilaiset esitteet ja muut arkkipainotuotteet. Lisäksi tehdään muun muassa kirjekuoria, postikortteja, lomakkeita ja kirjoja. Suurkuvatulostimella syntyvät julisteet, roll-upit ja muu messumateriaali.

Tärkeä osa palvelua on myös aineistojen viimeistely. Hanna saattaa korjata leikkuuvaroja tai rakentaa asiakkaan aineistoa muuten painokelpoiseksi. "Jos ottaisimme vastaan vain valmiita aineistoja, jäisi moni työ tulematta", Hanna kertoo.

Malkamäelle palvelun tärkeä osa on myös toimitusvarmuus. "Halvemman painon löytää aina, kun Googlettaa tarpeeksi. Mutta jos materiaalia tarvitaan tiistaina messuille, sen pitää myös olla asiakkaalla tiistaina."

Laitemyyjän painajaisia testissä

Kun digipainokalustoa ryhdyttiin uudistamaan, tavoitteena oli lisätä tuotantotehoa ja ennen kaikkea toimintavarmuutta. Yritys vertaili neljän eri valmistajan koneita ja vei demoihin tarkoituksella omasta tuotannostaan tuttuja vaativia töitä.
Hanna ja Marko valitsivat sellaisia töitä, joita voisi kutsua myyjän painajaisiksi. Mukana oli tarkkoja väripintoja paksulla kartongilla ja toisessa ääripäässä erittäin ohuita lomakepapereita.

Yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä oli painojälki. Rannikon Laatupainolla on vahva offsettausta, eikä yritys halunnut digipainolta liian kiiltävää tooneripintaa. Tässä vertailussa Konica Minolta nousi Malkamäen mukaan edukseen.

Excel ratkaisi investoinnin

Lopullista päätöstä ei kuitenkaan tehty yksittäisen testikuvan, nopeuden tai klikkihinnan perusteella. Malkamäki rakensi vertailua varten Excel-laskelman, johon syötettiin edellisen normaalin kalenterivuoden toteutuneet tuotantomäärät. Mukaan otettiin erikokoiset mustavalko- ja väriarkit sekä kaikki koneisiin liittyvät kulut leasingmaksuista ylläpito- ja laskutuskuluihin. "Halusin verrata koneita sillä tuotannolla, jonka tiedämme varmasti toteutuneen. Ei sillä ajatuksella, että uuden koneen ansiosta saisimme ehkä tulevaisuudessa enemmän töitä", sanoo Malkamäki.

Malkamäki korostaa kokonaiskustannuksia. Halpa klikkihinta ei aina tarkoita edullisinta konetta, jos sen päälle tulee merkittäviä kuukausi- ja ylläpitomaksuja.

Vertailun jälkeen Rannikon Laatupainon pääkoneeksi valikoitui Konica Minoltan AccurioPress C12010. Sen rinnalle hankittiin AccurioPress C4080.

Uuden kaluston suurin vaikutus näkyi nopeasti tavallisessa työpäivässä. Myös pääkoneen tuotantonopeus on kasvanut (120 a4/min), mutta Laatupainolle tärkeämpää on se, että koneeseen voi luottaa.

Mitä painotalon kannattaa oikeasti ostaa?

Jos toinen painotalo kysyisi Malkamäeltä neuvoja digipainokoneen hankintaan, ensimmäisenä listalla olisi huollon saatavuus. "Kaikki koneet tarvitsevat joskus huoltoa. Meillä asia korostuu vielä sijainnin takia."

Toinen neuvo on kokonaiskustannusten laskeminen ja kolmas lisävarusteiden tarkka harkinta. "Kannattaa analysoida, mitä tuotteita on jo vuosia tehnyt ja millainen kone niihin tarvitaan. On äärimmäisen vaikeaa lähteä myymään asiakkaalle ominaisuutta, jota kukaan ei ole aikaisemmin kysynyt."

Ajattelutapa näkyi myös siinä, ettei Rannikon Laatupaino lähtenyt hakemaan esimerkiksi erikoisvärejä vain siksi, että niitä on saatavilla. Investoinnin pitää palvella olemassa olevaa liiketoimintaa.

Myynti alkoi tarpeiden ymmärtämisestä

Rannikon Laatupainolla ei ollut Konica Minoltan kanssa aiempaa asiakassuhdetta. Malkamäki kiittelee erityisesti sitä, että myyntiprosessi alkoi tuotantoon ja yrityksen tarpeisiin tutustumisesta. "Haluttiin tietää, mitä me teemme ja minkä tasoisen koneen tarvitsemme", hän sanoo.

Myös demotilaisuuteen oli panostettu. Rannikon Laatupainon omat testityöt ajettiin paikan päällä operaattorin kanssa. Tarjouksen valmistuttua myyjä kävi puolestaan henkilökohtaisesti läpi, mistä kokonaisuus muodostui.

Erityisen onnistuneena Malkamäki pitää kaksivaiheista käyttökoulutusta. Ensimmäinen koulutus järjestettiin käyttöönoton yhteydessä ja muutaman viikon kuluttua kouluttaja palasi uudelleen Vihantiin. "Kun koneella oli ensin ehtinyt tehdä oikeita töitä, oli syntynyt sellaisia kysymyksiä, joita ensimmäisenä päivänä ei vielä osannut kysyä."

Käyttöönoton yhteydessä C12010:ssä ilmeni myös tekninen ongelma, joka vaati osan vaihtamista. Malkamäki ei pidä vikaa itsessään poikkeuksellisena. Paljon tärkeämpää oli tapa, jolla tilanteeseen reagoitiin pikaisesti. "Teknisissä laitteissa voi aina olla vikoja. Ratkaisevaa on se, miten ne hoidetaan. Tässä ongelma otettiin tosissaan ja korjattiin kunnolla."

Muutaman kuukauden kokemusten jälkeen Laatupainon kolmikko vaikuttaa tyytyväiseltä siihen, mitä investoinnilla ennen kaikkea tavoiteltiin: tuotantoon on tullut lisää tehoa ja samalla arjesta on tullut ennakoitavampaa.